Matkassa mukana Terhi, äippä ja minä.... Koiria meillä oli vespa ja kaksi jenkkiä. Autona henkilö Volvo, jonne on ängetty meidän ja koirien lisäksi teltta, kangashäkki, rulla, trimmipöytä, eväät, reput, tuolit sekä sateenvarjot… Olen hyvin kiitollinen isälleni joka on opettanut pakkaamisen jalon taidon. Autoon mahtuu vaikka mitä kun oikein laittaa =D!

Olimme taas jälleen kerran myöhässä…!=D Tällä kertaa huimat puoli tuntia, siis minun aikatauluista =). Yleensä meidän äippä on tunnin myöhässä.. ei aina mutta kun sen sisäinen kello on vaan sellainen. Äippä ei oikeasti myöhästy tahalleen, (äiti älä lue!) mutta onneksi me olemme sisarusten kanssa kehittäneet toimivan taktiikan saada äippä edes melkein ajoissa paikalle =).  Tosin emme kyllä myöhästyneet kehistä. Olimme tuntia ennen paikan päällä niin kuin kunnon näyttelyihmiset yleensä =). Olen oikeasti tunnettu jo siitä että juoksen perropörriäisen tai cairnin kanssa kiukuspäissäni 5min ennen kehän alkua paikalle. Mutta kertaakaan en ole myöhästynyt (koputan puuta).

Mutta asiaan! Telttaa aamulla kasatessani huomasin että yksi putki oli vääntynyt.. sitä en tiedä onko se vääntynyt jo aikaisemmin vai vasta minun käsittelyssä?? Mutta teltta ei meinannut pysyä pystyssä. Nina katseli vierestä ja ilmeisesti pyöritteli päätään, kun minä yritän ILMAN vasaraa saada naruja koukuilla maahan kiinni. Onneksi Ninalla oli vasara ja hän iski maahan todella hyvin koukun ja sitoi sitten omaan telttaan yhden narun kiinni. Teltta oli pystyssä

Olin edellisenä yötä nähnyt painajaista että kultapoika tauno saa kakkosen. Syytä siihen ei unessa näytetty, mutta se lisäsi jännitystä joka alkoi olla 1-10 asteikolla 7, kuten myös se että minun piti esittää iki-ihana rumba =). Niin ja sekin että paikka oli sinänsä ihan hauska missä näyttely järjestettiin… mutta sitten meidän vespojen kehässä.. Kehä sinänsä oli ihan mukavan kokoinen mutta keskellä kehää seisoi sähkökaappi, sähkötolppa ja koivu…. Kuka ihmeellinen insinööri oli suunnitellut kehän?? Onneksi kuitenkin siellä mahtui juoksemaan monttuisella kentällä =). Tauno ei saanut kakkosta vaan oli hienosti PU2 häviten ihanalle patuselle =). Sitten tuli narttujen vuoro. Meinasin jo mennä kehään käyttöluokan aikaan, vaikka kädessäni oli kuitenkin valioluokan narttu . Vespa tyttönen käyttäytyi kuin unelma kehässä! Minä jännitin ja koira haukotteli =D. Siis yleensähän asia menee niin että ihminen rauhoittaa koiraa eikä päinvastoin. Rumba oli sitten ROP. Ottaessamme kuvia ropista ja vspeestä tuomari kysyi, että minkä niminen koira minulla on käsissäni, lisäsi siihen että ei arvostele ryhmää isossa kehässä joten voin sanoa. Siinä vaiheessa minulla löi aivan tyhjää.. Tiesin kyllä että koira on rumba, mutta siinä vaiheessa en muistanut koiran virallista nimeä… Onneksi Nina jälleen pelasti tilanteen kun yritin epätoivoisesti hakea koiran virallista nimeä muistilokeroistani, ja sanoi tuomarille minkä niminen koira oli kyseessä =D.

Saldona saimme soittaa kasvattajalle tuloksia PU2, VSP, ROP ja ROP-kasvattaja.. Kasvattajalle kertomisiksi tuomari Arja Koskelo sanoi todella kauniisti! En kyllä ihan sanatarkasti muista, mutta jos joku muistaa saa korjata! "Ryhmä koostuu todella kansainvälisestikin hyvistä koirista. Nämä koirat ovat erinomaisia tyypiltään karvoiltaan ja luonteiltaan." Ryhmä siis koostui tacosta, patusta, taiskasta ja tietysti rumbasta. Kaikki Catanka koirat olivat saaneet kehuja myöskin dee-dee.

Siinä sitten tietysti paistattelimme hetken hienoilla saavutuksilla lukien arvosteluja. Hyvästelimme dee-deen ja omistajan (hänen nimeään en valitettavasti muista) ja Pauliinan ja boogien. Boogi oli PN 2 ja VACA.

Sitten SYÖMÄÄN! Siis varmasti ihmiset ajattelevat että meille näyttelyissä on syöminen tärkeintä.. No mitä sitä kieltämään! Hyvät eväät tehdään nyyttäri meiningillä mukaan, niin kyllä me niitä nautitaan. Meillä oli osa koirista meidän teltassa ja me istuimme kera Ninan ja patun heidän teltassa. Mukaan tuli vielä Terhi jonka koirat pipsukka ja vanessa saivat PN3 ja PN4 + serti. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä vespa Heidi.

Ryhmäkehiä odotellessa meillä oli hauskaa kertoessamme toilailevista koiristamme ja toilailuista näyttelyissä. Näihin en sen enempää mene koska olen kohta kirjoittanut jo muutenkin kirjan pelkästään tästä reissusta =D. Ryhmä kehät alkoivat ja tavaratkin oli jo pakattu autoihin. Läksimme valumaan kokoomakehille. Mikähän idea siinäkin oli että ne oli aivan toisella puolella koko paikkaa… Varsinkin kun sinne missä meidän leiri oli ei kuulunut ensimmäistäkään kuulutusta..??

Ensin mentiin rumban kanssa isoon kehään. Saimme tyttösen kanssa hyvän peesin edessä olevasta labbiksesta ja rumba meni vauhdilla. Jatkoon päästiin ja sydän taas hakkasi tuhatta. Pääsimme vielä neljän parhaan joukkoon. Neljäs huudettiin ei vielä.. ajattelin sitten, että noh kolmas.. ei… Sitten meitä ei ollut kuin minä ja rumba sekä walesinspringerspanieli joka oli kaunis. Toiseksi tultiin. Rumba oli siis kaiken huipuksi niin kaunis, että sai itselleen RYP2 sijoituksen! Onnea vaan Arjalle joka omistaa tämän kauniin neitosen. Kasvattaja ryhmässä ei sijoituttu.

Kotimatka sujui joutuisasti. Tässä vaiheessa kiitän taas kaikkia paikalla olijoita jotka aina jaksavat nauraa minulle ja katsoa vierestä kun jännitän ja erityisesti se että he kaikki aina auttavat jännityksen laukeamisessa vaikka se suuni ei ole aina varustettu kauniilla sanoilla…. Yritän puhdistaa suuni!!

Meillä oli hieno päivä!

Mari